Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n liittovaltuusto hyväksyi kunta-alan neuvottelutuloksen torstaina 28.5. Kunta-alan sopimus koskee yli 400 000 työntekijää ja on voimassa 1.4.2020–28.2.2022 (23 kk). Neuvottelussa saavutettiin yleisen linjan mukaiset korotukset ja ns. kiky-tunnit poistuvat.

”Jytyn suurimman neuvoteltavan alan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) neuvottelutulos on kriisit huomioiden vähintäänkin hyvä, kun otetaan huomioon koronatilanne, joka on ravistellut koko suomalaista yhteiskuntaa ennennäkemättömällä tavalla”, Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki korostaa.

"Sopimusneuvottelut olivat kaikkea muuta kuin helpot. Kukapa olisi uskonut, kun viime vuoden loppupuolella neuvottelukierrosta käynnistelimme, että mitä oli tulossa kevään kuukausina. Usko meinasi loppua Sote ry:n hylättyä valtakunnansovittelijan esityksen, mutta pitkän ja sitkeän puurtamisen jälkeen pääsimme lopulta maaliin", Pihlajamäki palaa neuvotteluprosessiin.

"Neuvotteluja varjostivat erityisesti koronaepidemia ja siitä seurannut Suomen ehkä pahin talouskriisi sitten 90-luvun. Ne ovat johtaneet massiivisiin säästötoimiin yt-neuvotteluineen sekä lomautuksiin ja palkanmaksun keskeytyksiin monilla eri paikkakunnilla ja työpaikoilla", Pihlajamäki huomauttaa.

"Tässä tilanteessa tärkeää oli, että saavutimme neuvotteluissa yleisen linjan mukaiset korotukset paljon puhuttujen kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomien kiky-tuntien poistumisten ohella", Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa sanoo.

Yleiskorotuksia on kaksi: 1.8.2020 korotus on 26 €, kuitenkin vähintään 1,22 %. 1.4.2021 korotus on 1 %. Paikallinen järjestelyerä on 0,8 %, joka tulee jakaa mahdollisimman tasapuolisesti palkkahinnoitteluliitteiden välillä. Kiky-työajanpidennys poistuu jo 30.8.2020, jolloin toimistotyössä viikkotyöaika on 36 t 15 min ja yleistyöajassa 38 t 15 min.

"Neuvottelutuloksessa hyvää on, että tavoitteisiin päästiin mahdollisimman suurilla yleiskorotuksilla. Lisäksi euromääräisellä palkankorotuksella parannetaan erityisesti pienipalkkaisten alojen asemaa. Vähimmäispalkkoihin tulee myös korotus”, Lounasmaa kertoo.

Sote-sopimus sovittiin erilliseksi sopimusalaksi, joka on voimassa 1.9.2021–28.2.2022. Jytyn ammattinimikkeistä sote-sopimukseen siirtyvät esimerkiksi osastonsihteerit, terveydenhuollonsihteerit, laitoshuoltajat, välinehuoltajat, kodinhoitajat ja lähihoitajat. Jyty on sote-sopimuksessa sopijaosapuolena. Palvelussuhteen ehdoissa noudatetaan KVTES:n ehtoja 31.12.2022 saakka, elleivät osapuolet ole sopineet asiasta muuta. Teknisten sopimus (TS) ja tuntipalkkaisia koskeva sopimus (TTes) nivotaan yhdeksi teknistä alaa koskevaksi sopimukseksi 1.3.2022 alkaen. Varhaiskasvatuksen opettajat ja esimiehet siirtyvät OVTESiin 1.9.2021 alkaen.

Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäen mukaan sopimusratkaisulla saadaan työrauha kuntakentälle, ja tuleviin kuukausiin voidaan katsoa aiempaa luottavaisemmin. Kunta-alan sopimusratkaisulla on lisäksi vaikutus muihin Jytyn neuvottelemiin julkisten ja yksityisten alojen avoinna oleviin sopimuksiin, jotka toivon mukaan saadaan pian maaliin.

"Jäsenkentälle lähteekin tässä samalla kiitos tekemästänne työstä lukuisilla perus- ja hyvinvointipalvelujen sektoreilla ja ammattialoilla eri puolilla Suomea. Kaikki se työ on yhtä arvokasta riippumatta ammattinimikkeestä. Ja vain yhteen hiileen puhaltamalla Suomi saadaan taas nousuun ja kriisistä selvitään."

Samaa vastuullisuutta odotetaan myös maan hallitukselta, kun kuntien elvytyksestä päätetään. Hallituksen neljäs lisäbudjetti on tarkoitus antaa eduskunnalle kesäkuun alussa. Koronakriisin myötä kuntien talous on kriisiytymässä, mikäli hallitus ei ryhdy voimakkaisiin tukitoimiin.