Jyty: Hyvinvointialue- ja sote-uudistuksessa paljon avoimia kysymyksiä

Hallitus on antanut 8.12. eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämistä koskevan lakiesityksen. Lait tulevat voimaan porrastetusti, osa 1.7.2021 ja viimeiset 1.1.2023.

Ammattiliitto Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima korostaa, että hyvinvointialue- sekä sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus merkitsee äärettömän mittavia organisatorisia ja palvelujen järjestämiseen liittyviä muutoksia. Niiden seurauksena hyvinvointialueiden työntekijöiksi on siirtymässä vuonna 2023 liikkeenluovutuksilla noin 172000 henkilöä yli 300 kunnasta tai kuntayhtymästä.

”Yhteistoimintaelimet on perustettava hyvinvointialueiden toimintaan jo valmisteluvaiheessa nykyisten kuntapääsopijoiden pohjalta ja kaikilla valmistelun tasoilla mahdollisimman pian. Henkilöstön osallistuminen valmisteluun vaikuttaa oleellisesti siihen, että saadaan synnytettyä onnistunut ja toimiva kokonaisuus. Se, kuinka henkilöstö edustajineen on mukana muutoksessa, vaikuttaa todistettavasti työhyvinvointiin, tuloksellisuuteen sekä palvelujen laatuun”, Voima huomauttaa.

Jytyn puheenjohtaja katsoo, että muun muassa sote-palvelut on pidettävä eheänä kokonaisuutena potilasturvallisuuden ja siihen liittyvän tietoturvankin vuoksi ja liikkeenluovutuksen periaate ulotettava kaikkiin sellaisiin tahoihin, joiden työnantaja vaihtuu uudistuksen vuoksi. ”Tämän vuoksi tukipalveluja ei pidä erottaa muusta sote-palvelusta”, Voima huomauttaa.

Paljon viime aikoinakin esillä ollut henkilöstön palkkojen harmonisointi ei ole Voiman mukaan työnantajalle vapaaehtoinen, vaan velvoite, jonka toteuttamiseen tulee varautua myös taloudellisesti ja siihen on varattava myös tarvittavat rahat. Palkkaharmonisoinnin neuvotteluosapuolina ovat olleet KT Kuntatyönantajat ja kuntien työntekijöitä edustavat pääsopijajärjestöt. Myös jatkossa palkkaharmonisoinnin on säilyttävä em. osapuolilla.

Lakiesityksessä yksi selvä epäkohta on Voiman mukaan myös siinä oleva liikkeenluovutusrajauksen periaate, joka koskee vain sitä tukipalvelutehtäviä hoitavaa henkilöstöä, joiden työstä vähintään puolet on soteen liittyviä ja jotka siirtyvät hyvinvointialueille, niiden konserneihin tai hyvinvointialueiden määräysvallassa olevien yhteisöjen palvelukseen.

Tärkeää, on myös huomata, että liikkeenluovutus ei koske kuntien yhtiöitä, joissa työskentelee merkittävä määrä erityisesti tukipalveluhenkilöstöä. ”On erittäin huolestuttavaa, että kaikkia tukipalvelutyöntekijöitä eivät koske uudistukseen liittyvät henkilöstön siirtoperiaatteet, eikä siten myöskään liikkeenluovutuksen periaatteet.”

Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima painottaa, että uudistuksen edellyttämät järjestelyt tulee valmistella hyvissä ajoin yhteistoiminnassa hyvinvointialueiden, kuntien ja niiden henkilöstön edustajien kanssa. Tällöin työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa annettua lakia tulisi laajentaa koskemaan myös hyvinvointialuetta. Lisäksi muun kunnallisen palvelussuhdelainsäädännön soveltamisalaa tulisi laajentaa koskemaan hyvinvointialueen henkilöstöä.